You are beautiful, no matter what they say..

Taa on aika epatavallista.. En tieda, johtuuko se siita, etta kirjotan kaiken, siis ihan kaiken mita oikeasti tunnen ja ajattelen vaikka seolta kuulostaakin tanne blogiin, vai johtuuko se siita, etta oon tehny kaikkea, mita en normaalisti suomessa tekis.. Oon jo viikon tuntenu itteni ekstraonnelliseks, en oo kertaakaan ollu itkutuulella, masentunu tai mitaan. En oo juurikaan ajatellu syomisia.. Oon alkanu syomaan enemman. Oon ollu tosi tosi positiivinen ja ilonen kaikesta. Mistakohan taa johtuu? Melkein pelottaa, etta saan jossain vaiheessa hirvean ahdistuskohtauksen. En siis oo ees nukkunu paljoa, mutta tunnen itteni ensimmaista kertaa pariin vuoteen virkeammaks ja onnellisemmaks kuin koskaan. Ehka se tosiaan oli kulttuurishokkia, mita itelle on hankala myontaa.. Ehka kulttuurishokki pitais enemmankin maaritella, etta se on itsensa muuttamista ja kehittamista, itsensa ”toisen puolen” etsimista ja uusien piirteiden loytamista. Mulla on kuitenkin hyva olla ja rohkeasti kyselen opettajilta ja oon huomannu, etta vaikka ma meinasin jo luovuttaa, kukaan muu ei luovuttanu mun suhteen 🙂